Kesän kohutuimmassa marginaaliromanttisdraamaisessa elokuvassa Once naukuvaääninen partaukkeli jollotteli niin kovaa, että katsomossa oli pidettävä crescendoissa sormia korvissa.

Ei tapeltu, itketty eikä ajettu lähtevää junaa takaa. Kertaakaan ei lisäännytty, ja vaikka pääosissa oli mies ja nainen joilla oli niinku ihan paskat suhteet, niin ei ne lopussa ees saaneet toisiaan. Mitäs elokuvaa se sellainen on? Että vaikka on pelit ja vehkeet niin ei panna?

Kaiken maailman platoneja. Ei oikeassa maailmassa tollain.